Saavuin poikani Juhon kanssa Merikarvialle varustautuneena 4h luvalla. Ensin poikkesimme Eumerille ostoksille ja viime kuulumisille joen tapahtumista. Sitten valloittamaan Holmankoskea, missä kastelimme kaikki pyytömme. Tunti heiteltyämme tyhjää, vaihdoimme Piinukoskelle ja kohta alkoikin kesäinen vesisade kastella meitä. Perhomies veti kalaa joesta ja me vedimme useasti kiviä rantaanpäin.Emme kuitenkaan menettäneet yhtään uistinta. Sade yltyi ja kasteli meidät läpikotaisin ja aloimme tehdä lähtöä kotiin. Erään onnistuneen heiton (sen viimeisen) viimeisillä metreillä vesi kuohahti uistimeni vieressä ja kala iski kiinni lippaan. Jarru oli löysällä joten siimaa lähti kelalta hurjaa vauhtia. Jonkin aikaa väsyteltyäni sain rantautettua kalan, jonka tunnistin turpaksi. Saamari, kun punnittuani sen kädessä 225 grammaiseksi, se rimpuili itsensä vapaaksi ja katosi virran syövereihin, joten en saanut siitä kuvaa. Muutama heitto vielä täynnä uutta virtaa, tyhjää tuli, ja kun poikakaan ei saanut tuntumaa kaloihin niin pakkasimme pyytömme ja lähdimme nakkarille syömään.Varmasti palaamme syksymmällä, jos vaikka vesi olisi korkeammalla. Se kirre mieheen kyllä otetaan.
